Zetterman-minidekkari

On syyskuu vuonna 1992. Suomi hoippuu konkurssin partaalla eikä Zettermaninkaan elämässä ole kehumista. Tyttöystävä on pakannut tavaransa — ja siinä ohessa myös osan Zettermanin tavaroista — ja lähtenyt omille teilleen. Vasta-alkanut vapaakin on ikävästi katkolla, sillä Zetterman on nakitettu edustamaan KRP:tä Tukholmassa järjestettävässä pohjoismaisessa poliisitapaamisessa kesken kesälomansa. Pisteeksi iin päälle äiti on vielä mennyt lupaamaan, että Zetterman ottaisi selvää olosuhteista, joissa tämän entisen luokkatoverin pikkuveli oli kuollut.
— Kirsti epäilee, että se oli semmoinen, mikä se on, äiti sanoi.
— Tuhopoltto, Zetterman ehdotti.
— Ei kun vielä pahempi.
— Murhapoltto?
— Niin.
Kahvipöytäkeskustelusta alkanut juttu vie Zettermanin lama-Suomen ytimeen; kirpputorien, huijareiden ja häikäilemättömyyden maailmaan, jossa hyvilläkin ihmisillä on pahat mielessä.